Oon todennut, et joskus on hyvä antaa itselleen lupa olla ruma, tylsä ja mälsä – aina ei vaan jaksa, pysty tai voi olla se kukkein ja muikein persoona. (Toisaalta jonkun muun vinkkelistä saatat edelleen olla sitä, vaikka itse itsesi jotenkin huonommin näkisit!) Mulle tää luvan antaminen siis käytännössä tarkoittaa, et yritän olla arvottamatta omaa persoonaani/olemustani (ts. ei hoe mielessään ”pitäis olla enemmän sitä tai tätä” tai ”pitäis olla niin kuin henkilö x”) vaan yritän hyväksyä sen, et nyt tällä hetkellä oon tämmöinen ja se on ihan ok. (Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö tilanne joskus voisi muuttua!) Anna vaan tilaa ja energiaa palautumiselle ja levolle, kyllä se säihke ja pirteys sieltä seuraa aikanaan perässä. 🙂
Toivottavasti tää ei ollut liian juustoista keittiöpsykologiaa D: Tunnistan vaan omia tuntoja aika paljon tosta merkinnästä, niin siksi ajattelin vähän omia selviytymiskeinoja kertoa. Hurjasti jaksamista! 🙂
Oon todennut, et joskus on hyvä antaa itselleen lupa olla ruma, tylsä ja mälsä – aina ei vaan jaksa, pysty tai voi olla se kukkein ja muikein persoona. (Toisaalta jonkun muun vinkkelistä saatat edelleen olla sitä, vaikka itse itsesi jotenkin huonommin näkisit!) Mulle tää luvan antaminen siis käytännössä tarkoittaa, et yritän olla arvottamatta omaa persoonaani/olemustani (ts. ei hoe mielessään ”pitäis olla enemmän sitä tai tätä” tai ”pitäis olla niin kuin henkilö x”) vaan yritän hyväksyä sen, et nyt tällä hetkellä oon tämmöinen ja se on ihan ok. (Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö tilanne joskus voisi muuttua!) Anna vaan tilaa ja energiaa palautumiselle ja levolle, kyllä se säihke ja pirteys sieltä seuraa aikanaan perässä. 🙂
Toivottavasti tää ei ollut liian juustoista keittiöpsykologiaa D: Tunnistan vaan omia tuntoja aika paljon tosta merkinnästä, niin siksi ajattelin vähän omia selviytymiskeinoja kertoa. Hurjasti jaksamista! 🙂